Tamron 16-300mm Megazoom testi osoittaa, että tämä superlaajan polttovälialueen yleisobjektiivi on helppokäyttöinen ja laadukas luokassaan. Joitain seikkoja on kuitenkin otettava huomioon tätä objektiivia käytettäessä.


Noin vuosi sitten Tamron rikkoi ennätyksiä ja julkaisi toistaiseksi suurimman polttovälialueen kattavan zoom-objektiivin joka kantaa hienoa nimeä: Tamron 16-300mm F/3.5-6.3 Di II VC PZD MACRO. Sain kyseisen objektiivin testattavakseni, ja testasin sitä Canon EOS 7D -kamerallani noin viikon ajan erilaisissa tilanteissa. Tamron kulki mukanani päivittäin lenkeillä ja koitinpa kuvata sillä hieman lintujakin. Seuraavassa hieman tunnelmia ja testikuvia.

Tekniset tiedot ja ominaisuudet

  • Polttoväli 16-300mm
  • Suurin aukko F/3.5-6.3
  • Kohteen pienin etäisyys 0.39m
  • Suurin suurennussuhde 1:2.9
  • Suodatinkoko 67mm
  • Paino 540g
  • Roiskevesisuojattu
  • Kuvanvakaaja
  • Hinta n. 590€

Ensivaikutelma Tamron Megazoomista

Tamronin megazoom on täyden kennokoon objektiiveihin tottuneelle pienehkö ja kevyt, suorastaan kätevän kokoinen ottaen huomioon sen valtavan polttovälialuee

n, jonka objektiivi kattaa. Yleisvaikutelma on ehkä hieman muovinen, mutta siitä huolimatta melko jämäkän oloinen. Vaikka objektiivin keveys vaikutti aluksi epäilyttävältä, ei suurempia välyksiä tai muuta huolestuttavaa esiintynyt. Rois
kevesisuojauskin löytyy, joka on yllättävää. Zoomausrengas on sopivan napakka, eikä objektiivi polttoväli vaella sitä käänneltäessä kuvauksen aikana. Vastavalosuoja sen sijaan on aika heppoisen tuntuinen ohuutensa vuoksi, mutta ei testin aikana putoillut tai halkeillut.

Polttovälialue on uskomattoman laaja. Tässä 16mm laajakulmalla otettu kuva Hämeenlinnan kirkosta. Huomaa laajakulmapään tynnyrivääristymä..

 

Ja tässä samalta kohdalta otettu kuva joka on zoomattu kirkon kellotornin kelloon 300mm polttovälillä.

 

Kätevää, että myös lähikuvaaminen onnistuu samalla objektiivilla. Monelle tämä toimii varmasti ainoana objektiivina, jolloin säästyy objektiivin vaihtamiselta.

 

16-300 millimetrin polttovälialue on käsittämättömän laaja. Tamronilla kuvatessa saa usein huomata, että mikään kohde ei ole liian kaukana, mutta ei myöskään liian lähellä. Sen lisäksi että laajakulmapää on todella laaja – joka mahdollistaa vaikkapa suurien rakennuksien kuvaamisen melkeinpä niiden vierestä – tarkentaa tämä objektiivi suorastaan uskomattoman lähelle. Telepäässä, käytettäessä 300mm polttoväliä, saa kohteen tuoda noin kymmenen sentin päähän etuelementistä tarkennuksen yhä toimiessa. Tämä ominaisuus todella yllätti minut.

Ensivaikutelmana Tamronia voisi kuvailla helpoksi objektiiviksi. Se ei ole kovinkaan valovoimainen objektiivi, ja vaatii siis kunnolla valoa toimiakseen optimaalisesti. Sopiva polttoväli löytyy kuitenkin varmasti kohteelle kuin kohteelle, ja nopea tarkennus sekä tehokas kuvanvakaaja helpottavat käytännön kuvaamista monessa mielessä.

Suorituskyky ja terävyys

Tamronia ei voi luonnehtia mitenkään huipputeräväksi objektiiviksi, mitä sen ei kukaan varmasti oletakaan olevan. Tällainen ennätyssuuri polttovälialue vaatii kompromisseja, ja tässäkin tapauksessa niitä on jouduttu tekemään valovoiman ja piirtoterävyyden suhteen. Valovoima laajakulmapäässä on kittiobjektiivien tasoa, mutta telepäässä valovoima putoaa hieman totutusta. Samoilla linjoilla kulkee myös objektiivin tarkkuus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin telepäässä kuvattaessa on valoa oltava reilusti. 300mm polttovälillä ja täydellä aukolla vain objektiivin keskiosa on tyydyttävän terävä, mutta himmentämällä terävyys paranee hieman myös reunoilla. optimaalinen terävyys saavutetaan laajakulmapäässä aukoilla f/5.6 – f/8, ja telepäässä aukoilla f/8 – f/11. Ei siis mikään hämäräkuvauslasi ole tämä.

300mm ja himmentäminen aukkoarvoon f/8 antaa parhaan terävyyden telepäässä.

 

Tässä 100% osasuurennos keskeltä kuvaa. Objektiivi piirtää ihan mukavan terävästi, mutta terävyys heikkenee nopeasti reunoja kohti siirryttäessä. Usein kuvan reunat ovat kuitenkin sumeat muutenkin, joten sumeus ei käytännössä haittaa   juurikaan.

 

Objektiivi tuottaa myös merkittävän paljon kromaattisia värivirheitä voimakaskontrastisia kohteita kuvattaessa. Ääriviivojen ympärille piirtyy sekä vihertäviä että punertavia alueita, jotka ovat kuitenkin yleensä korjattavissa kuvankäsittelyohjelmilla. Aivan kaikkia niistä en kuitenkaan saanut hävitettyä ihan sormia napsauttamalla, joten hieman lisätyötä on luvassa maksimaalista laatua tavoitteleville. Yleensä kun kuvia muokkaan, teen värivirheiden poiston joka tapauksessa, joten en jaksa olla kovin huolestunut tästä asiasta.

Kuvan reuna-alueilla on havaittavissa kromaattisia värivirheitä voimakaskontrastisissa kohdissa. Nämä ovat kuitenkin helposti korjattavissa useimmissa kuvankäsittelyohjelmissa. Osasuurennos kuvan kulmasta, 300mm, f/8.

 

Suurin silmääni osuva ongelma kuvanlaadussa on objektiivin linssivääristymät. Laajakulmapäässä objektiivi piirtää kuvan melko muhkean tynnyrin muotoon, eikä Tamronin uudelle megazoomille tahdo oikein löytyä linssivääristymien korjausprofiilia käyttämiini kuvankäsittelyohjelmiin. Katselin sekä Capture Onen, että Lightroomin profiileja, mutten löytänyt sopivaa profiilia Canonille. Ehkä tulevaisuudessa sellainen ilmaantuu. Onneksi vääristymien poisto onnistuu kohtalaisen hyvin käsipelilläkin, vaikka ihan kaikkea vääristymää en saanutkaan korjattua.

Tässä kuvassa 16mm polltovälin huima tynnyrivääristymä on selvästi nähtävillä. Tähän löytyy kuitenkin helppo korjaus.

 

Paras jälki syntyy kuvankäsittelyn keinoin. Tästä kuvasta on korjattu linssivääristymiä, sekä valotusta ja kuvaa on hieman terävöitetty.

 

Mutta onko objektiivin terävyys riittävä? Tähän kysymykseen voidaan vastata vain yhdellä tapaa; se riippuu siitä mihin objektiivia käytetään. Myyntikuvia en tällä objektiivilla ottaisi, mutta moneen muuhun tarkoitukseen terävyys on ihan riittävä. Pitää myös muistaa, että kuvankäsittelyllä voidaan korjata monia objektiivin heikkouksia, kuten terävyyttä ja erilaisia värivirheitä sekä linssivääristymiä. Pienellä vaivalla tällä objektiivilla otettuja kuvia voi siis käyttää oikeastaan mihin vaan.


Muita huomioita

Kamerapakettien mukana tulevat nk. kittilinssit eivät yleensä herätä innostusta muotokuvaajien keskuudessa, koska niiden valovoima on vaatimaton, jonka vuoksi kohteen irrottaminen taustastaan käyttämällä suurta aukkoa on käytännössä mahdotonta. Näin arvelin tilanteen tämänkin objektiivin kohdalla olevan, mutta yllätyin positiivisesti.

Koska objektiivin pisin polttoväli ovat niin huikean suuri, ei taustan pehmentämiseksi enää vaaditakaan kovin suurta aukkoa. Käytännössä vaikka objektiivia himmentää aukkoarvolle f/8 paremman terävyyden aikaansaamiseksi, pehmenee tausta silti ihan mukavasti potretteja otettaessa. Lisäksi objektiivi piirtää epäterävät alueet yllättävän pehmeästi, vaikka parhaiden objektiivien kermaisesta bokehista jäädäänkin vielä kauas.

 

Vaikka objektiiviä himmentää reilusti, pehmenee tausta silti ihan nätisti objektiivin telepään pitkän polttovälin ansiosta. 300mm f/9.

 

Ja vaikka objektiivia pitää himmentää oikeastaan joka polttovälillä mikäli halutaan mahdollisimman teräviä kuvia, ei herkkyyttä tarvitse kuitenkaan nostaa, koska objektiivin kuvanvakaaja tuntuu toimivan erittäin hyvin. Periaatteessa laajakulmapäällä voi kuvata melko huoletta myös hämärässä, jos ei nyt satu mitään tarkoitukseen paremmin sopivaa objektiivia olemaan mukana. Objektiivin heikkouksia on siis helppo hieman kiertää kun hieman tietää mitä tekee.

Tarkennus toimii pääasiassa erittäin hyvin. Aivan hiiren hiljainen se ei kuitenkaan ole, vaikka halvempien tarkennusmoottoreiden tuttua surinaa ei objektiivista kuulu. Tarkennettaessa kuuluu kuitenkin pieni napsahdus, jonka huomaa varsinkin kun seuraa kohdetta jatkuvalla tarkennuksella. Mitään käytännön merkitystä tällä ei kuitenkaan ole, paitsi että kuuleepahan aina kun tarkennus “napsahtaa” kohdalleen…

Lähikuvausominaisuudet

Tamron tarkentaa todella lähelle, kuten jo mainitsin aiemmin. Lähikuvissa aukko on kuitenkin syytä pitää melko pienenä, testieni perusteella paras terävyys lähelle tarkennettaessa saavutetaan vasta aukolla f/11. Tämä vaikuttaa pahalta, mutta pitää muistaa, että lähikuvissa syväterävyys on erittäin pieni, joten erittäin pienen aukon käyttö on muutenkin suositeltavaa.Myös objektiivin kuvanvakaaja auttaa lähikuvien ottamisessa, olen ottanut kaikki testin lähikuvat käsivaralta, eikä suurempia ongelmia ole tullut vastaan. Suurin haaste on löytää oikea tarkennuskohta, että kohde toistuu riittävän terävänä kokonaisuudessaan.

300mm f/11

 

Yleensä tarkennus lähikuvissa kannattaa hakea käsitarkennuksella, mutta nämä testin aikana ottamani kuvat on otettu automaattitarkennuksella. Halusin testata automaattitarkennuksen toimivuutta samalla, ja luulenpa että useimmat kuvaavat lähikuvansa automaattitarkennuksella. Halusin testata objektiivia siten, kuin sitä useimmiten käytetään.

Mikään oikea macrokuvausobjektiivi Tamron megazoom ei nimestään huolimatta ole, mutta objektiivin suurin suurennussuhde mahdollistaa kaikenlaisten kukkien ja suurempien hyönteisten, kuten perhosten kuvaamisen aivan riittävän läheltä. Eikä kuvanlaadussa ole valittamista läheltä kuvatessakaan, mutta täydellä aukolla en kuvaisi tällä objektiivilla mitään, vaan sitä pitää aina muistaa himmentää jonkin verran.

Käytännön vinkkejä Tamron megazoomin käyttöön

Vaikka Tamron on helppo objektiivi käyttää suuren polttovälialueensa ja kevyen painonsa ansiosta, on kuitenkin yksi asia, joka hieman hankaloittaa sen käyttöä. Nimittäin kuvanlaatu täydellä aukolla ei häikäise millään polttovälillä, jonka vuoksi sitä on käytännössä pakko himmentää mikäli haluaa oikeasti laadukkaita kuvia.

Käytännössä parhaaseen lopputulokseen pääsin siten, että kamerassani oli aukon esivalinta päällä ja säädin aukkoa käsin joka kuvaustilanteeseen sopivalle arvolle. Eli sopivan maiseman tullessa vastaan, ja mikäli halusin sitä käyttää laajakulmaa, vaihdoin aina aukon arvoon f/5.6, joka antaa  parhaan tuloksen polttovälille 16mm. Kaikki muut polttovälit kuvasin aukkoarvolla f/8 , ja lähikuvat aukolla f/11.

Näitä kolmea aukkoa vaihtelemalla kuvanlaatu pysyi riittävän hyvänä tilanteessa kuin tilanteessa. Valoa pitää tietenkin olla reilusti, joten illansuussa kuvaaminen saattaa muodostua hankalaksi ainakin ilman jalustaa, koska silloin kameran herkkyyttä joudutaan nostamaan jotta himmentäminen olisi mahdollista.

Canon EOS 7D ja Tamron 16-300mm megazoom. Objektiivin koko on juuri sopiva omaan makuuni. Isoihin zoomeihin tottuneelle se on jopa yllättävän pieni ja kevyt.

 

Loppuarvio

Tamron 16-300mm megazoom on kelpo yleisobjektiivi. Ei se täydellinen ole, mutta pienet puutteet on ymmärrettäviä ja unohtuvat helposti kun pääsee kokemaan mahtavan polttovälialueen mahdollistamaa helppoutta. Matkaobjektiivina tämä “jokapaikanhöylä” on vailla vertaansa, puolen kilon painoon mahtuu kaikki tarvittavat polttovälit ja jos ei nyt ota matkakuvia ammatikseen tai muuten myyntitarkoitukseen, niin kuvanlaatu on ihan riittävä.

Pimeässsä en kuitenkaan suosittele tätä objektiivia käyttämään, enkä mihinkään vaativampaan käyttöön. Kuten itseäni viisaampien suusta olen kuullut, tämä on aurinkoisen päivän turistilasi, mutta mielestäni hyvä sellainen.

Testikuvat

Olen innokas valokuvaaja ja Digikuvaaja-valokuvausblogin perustaja. Kuvaan useille kansainvälisille kuvatoimistoille ja kuviani on nähty myös monissa kotimaisissa lehdissä. Voit lähettää minulle sähköpostia osoitteeseen teemu@digikuvaaja.net

5 Comments

  1. Tarvitsisin makro- ja laajakulma objektiivia ensimmäiseen järjestelmäkameraani Canon 750D. Olen katsellut Tamronin 16-300mm f/3.5-6.3 Di II VC PZD objektiivia, muutkin käyvät. Hintaa yhteensä alle 600€. Vastavalosuoja olisi myös hyvä. En tiedä onko tuo Tamron hyvä merkki tai objektiivi. Tämmöisen paketin siis tarvitsisin makro- ja laajakulma objektiivi + vastavalosuoja.

  2. Kuvaan myös tähtiä.

  3. Eipä tuolla asettamallasi budjetilla olla parempaa vaihtoehtoa tarjolla, kuin Tamron 16-300mm Megazoom. Käytettyjä voi tietenkin kyttäillä, mutta tuohon hintaan on vaikea kahta hyvää objektiivia saada edes käytettynä. Tähtien kuvaamiseen Tamronista ei taida olla, siihen kannattaa hankkia ihan oma objektiivi, kuten vaikka tämä: http://amzn.to/2ncB2kV

  4. Heips! Mitä kuvankäsittelyohjelmaa käytät?

    • Tällä hetkellä käytän pääasiassa Capture One Pro ja Affinity Photo -ohjelmia. Aiemmin käytin Lightroom+Photoshop yhdistelmää, mutta hullu kun olen, niin halusin nähdä että mitä muita vaihtoehtoja on. Enkä ole katunut päätöstäni. Minulle tuntuu hieman oudolta se ajatus, että vuokraisin ohjelmia käyttööni, siksi lopetin Adoben Creative Cloud -tilauksen.

Vastaa