Sain vihdoin hankittuani itselleni pitkän zoom-objektiivin luontokuvausta varten. Koitin jo viime viime kevättalvella tilailla Tamronin 150-600 millistä putkea, joka keräsi kovasti kehuja ympäri nettiä. Sitä ei kuitenkaan maahantuojalta löytynyt, ja niinpä jäin jonoon odottamaan. Joskus toukokuun tienoilla peruin kuitenkin tilaukseni kyllästyttyäni odottamaan. Ja hyvä niin.


Jätin putkihaaveeni hautumaan ja se kannatti. Syksyllä kuulin, että Sigma on vastaamassa Tamronin haasteeseen ja tuo markkinoille peräti kaksi Tamronin kanssa kilpailevaa objektiivia, molemmat 150-600 millisiä. Toinen näistä olisi huokeampi vaihtoehto joka kilpailee suoraan Tamronin kanssa, toisen ollessa selvästi kalliimpi ja ammattikäyttöön suunnattu Sport-sarjan teleobjektiivi.

Laitoin varauksen sisään heti kuultuani uutisen uudesta huippuobjektiivista, ja Sporttiputki saapuikin minulle postin kautta juuri sopivasti Joulua edeltävällä viikolla. Mikä lahja! Eipä silti, omasta pussistani sen maksoin, mutta koska aion jatkossa myydä kuviani yhä enemmän ja useampien kanavien kautta, pitää kuvien tekninen laatu pitää korkealla tasolla. Huippuobjektiivia käyttämällä säästää valtavasti työtä jälkikäsittelyssä.

 

Sigma 150-600mm ei pettänyt odotuksiani

Uusi objektiivini on siis Sigma 150-600mm F5-6.3 DG OS HSM Sport. Olen muutaman kerran pikaisesti ehtinyt testaamaan objektiivia ja voin sanoa, että on se melkoinen tykki. Jo ulkonäkö herättää joko ihastusta tai kauhua – katsojasta riippuen. Kolmekiloinen mötikkä, joka muistuttaa kevyttä kertasinkoa, ja jonka pituus parhaimmillaan on samaa luokkaa käsivarteni kanssa, ei jää katukuvassa huomiotta. Jotkut pitävät tätä ehkä jopa tavoiteltavana ominaisuutena, mutta itse kulkisin mieluummin selvästi huomaamattomammin varustettuna. Mutta metsässä ei objektiivin ulkonäöllä ole väliä, ja siellä sitä enimmäkseen käytänkin. Ja siellä se on parhaimmillaan.

Kuvalaatu onkin sitten toinen asia, joka sai leukani loksahtamaan. Jos kolmen kilon paino on se hinta, jonka tästä piirtokyvystä joutuu maksamaan, niin olkoon sitten niin. On suorastaan uskomatonta, että tällä objektiivilla pystyy kuvaamaan käsivaralta täydellä 600 millin polttovälillä ja vieläpä kroppikennoisella kameralla, jolloin polttoväli vastaa kinofilmikoossa 960 millimetriä. Siis melkein kokonaista metriä! En väitä olevani kovin kokenut tai hyvä lintujen kuvaaja, mutta onnistuin silti kuvaamaan lentäviä variksia käsivaralta, ja kuvien laatu yllätti todella positiivisesti.

Sigma 150-600mm Sport tärkeimmät ominaisuudet:

  • Polttoväli: 150–600 mm
  • Kuvavakaaja: kyllä
  • Elementtejä: 24 kpl 16 ryhmässä
  • Lyhin tarkennusetäisyys: 2,60m
  • Suurin suurennuskerroin: 5×
  • Paino: 2860 g (6.31 lb)
  • Halkaisija: 121mm
  • Pituus: 290mm
  • Rungon valmistusmateriaali: metalli
  • Sääsuojaus: pöly ja vesi
  • Hinta: n. 1700€

Erikoisia ominaisuuksia, joita ei muista löydy

Sigma on kehittänyt objektiivejaan koko ajan parempaan suuntaan, ja nykyään ne haastavat jo kameravalmistajien omat huippuobjektiivit sekä kuvanlaadussa, että varsinkin ominaisuuksiensa puolesta.

Sääsuojauksen, kuvanvakaajan, ja huippulaadukkaiden linssipinnoitteiden lisäksi uusista Sigmoista löytyy myös jotain hieman erikoisempaa. Objektiivin lisäksi voi nimittäin hankkia tietokoneeseen USB-liitännällä liitettävän telakointiaseman, eli adapterin, jolla objektiivin sielunelämää pääsee tarkastelemaan ja säätämään omalta tietokoneelta sitä varten tehdyn ilmaisen ohjelman avulla.

Sigma Optimization Pro screenshot
Tarkennusta voi säätää todella monipuolisesti

 

Enää ei tarvitse lähetellä objektiivia säädettäväksi maahantuojalle, mikäli tarkennus ei toimi ihan niin hyvin kuin haluaisi, vaan nyt säätämisen voi tehdä itse. En ole vielä säätänyt tarkennusta suuntaan enkä toiseen, eikä sitä kannatakaan tehdä, ellei ole ihan varma että tarkennuksessa on varmasti jotain pielessä. Ensin epäilisin mieluummin omaa kuvaustekniikkaani, jos ei kuvat ole aina tarkkoja. Hyvä kuitenkin, että tämäkin mahdollisuus on olemassa. Enkä sitä paitsi ole toistaiseksi havainnut mitään ongelmia tarkennuksessa, päinvastoin.

Tarkennuksen hienosäädön lisäksi USB-adapterilla voi säätää käsitarkennuksen päällekytkeytymistä, ja ohjelmoida objektiivista löytyviin C1- ja C2 -painikkeisiin haluamiaan toimintoja. Painikkeisiin voi ohjelmoida joko automaattitarkennuksen nopeuteen ja tarkkuuteen vaikuttavia ominaisuuksia, minimi- ja maksimi tarkennusetäisyyttä voi säätää tarkennuksen nopeuttamiseksi entisestään, tai kuvanvakaajan tehokkuutta voi säätää, jolloin liikkuvien kohteiden seuraaminen helpottuu.

Nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, jota en ole edes osannut kaivata, ja jotka luullakseni tyydyttävät vaativimmankin ammattikuvaajan tarpeet. Tärkein juttu USB-adapterissa on mielestäni kuitenkin se, että sen avulla voi päivittää objektiivin firmware-ohjelmistoa. Eli kun valmistaja huomaa jonkin seikan, jonka toimintaa voi parantaa ohjelmistopäivityksellä, sen voi ladata ilmaiseksi Sigman sivuilta ja päivittää itse. Jo tällä hetkellä objektiiviin on saatavilla yksi päivitys, versio 1.01, joka parantaa automaattitarkennuksen tarkkuutta kuva-alan reuna-alueilla sijaitsevia tarkennuspisteitä käytettäessä.

Ensikokemuksia objektiivista

Olen täysin vakuuttunut Sigman laadusta ja piirtokyvystä. Vaikka olen ehtinyt testaamaan objektiiviani tähän mennessä vasta hyvin vähän, se on osoittautunut suorastaan mykistävän hyväksi valinnaksi. Epäröin hankintaani hieman ennen ostopäätöstäni putken suuren koon vuoksi. Koska Tamronin vastaava objektiivi olisi ollut selvästi kevyempi ja muutenkin hieman pienempi, ja sen lisäksi paljon halvempi, ei valinta ollut alusta alkaen ihan selvä. Niin tai olihan se ihan selvä,  järkiperusteiden löytäminen oli vain hieman hankalaa. Onneksi luotin vaistoihini tälläkin kertaa, en kadu hankintaani tippaakaan!

Testikuvat

Tässä muutamia testikuvia parin viikon ajalta. Kuvat ovat viimeistä lukuun ottamatta siinä koossa kun ne kamerasta tulivat, eli en ole niitä jälkikäteen rajannut. Muutenkin jälkikäsittely on erittäin lievää, vain hieman valotusta olen saattanut säätää. Terävöitys on Lightroomin vakioterävöitys, ja sarjan viimeinen kuva on 100% suurennos sitä edeltävästä kuvasta. Siitä näkee, miten terävää jälkeä saa Canon 7D:llä ja 600mm polttovälillä käsivaralta kuvaten. Kelpaa minulle!

Katso päivän tarjous Amazonista: Sigma 150-600mm Sport.

Olen innokas valokuvaaja ja Digikuvaaja-valokuvausblogin perustaja. Kuvaan useille kansainvälisille kuvatoimistoille ja kuviani on nähty myös monissa kotimaisissa lehdissä. Voit lähettää minulle sähköpostia osoitteeseen teemu@digikuvaaja.net

2 Comments

  1. Anonyymi

    Hei. Sain kyseisen putken viime kuussa ja olen myöskin tyytyväinen piirtoon. Sellainen asia alkoi askarruttamaan kun lukitsee napista suurimman polttovälin, niin lukitus tuntuu aikalailla löysältä niin että suhteellisen pienellä kiertoliikkeellä lukitus vapautuu. Tiedän että zoom-rengasta ei ole tarkoitus kiertää lukittuna, mutta kokeilin ainoastaan kuinka tiukasti lukitus pitää. Nyt mietin että onko jotain rikkoutunut, ja onko sinulla mahdollisesti yhtä "löysä" lukitus? Lyhyemmillä polttoväleillä lukitus tuntuu olevan huomattavasti tiukempi.

    • Objektiivisi ei ole rikki. Lukitus voidaan vapauttaa ihan tarkoituksella myös zoomaus-rengasta kiertämällä. Juttelin asiasta Sigman maahantuojan edustajan kanssa objektiivin esittelytilaisuudessa. Se, että lukituksen vapautus on hieman löysempi pitkässä päässä, johtuu varmaankin sen mekaanisesta rakenteesta. Ei kuitenkaan syytä huoleen.

Vastaa