Lightroomilla on mahdollista säätää kuvien valotusta erittäin monipuolisesti ja jo pienellä vaivalla saa aikaiseksi huomattavia parannuksia, kuten tässä jutussa käytetyn kuvan tapauksessa. Katsottuani jo kameran ruudulta tätä viime kesänä ottamaani valokuvaa tyttärestämme riippukeinussa, näin siinä heti melko tavalla potentiaalia hyvin voimakkaaksi kuvaksi. Kuva ei kuitenkaan juuri koskaan tunnu olevan kamerasta ladattaessa juuri sellainen, kuin minkälaisena tilanne on avautunut silmien eteen kuvaa otettaessa.


Kerron tässä muutamasta hyvin yksinkertaisesta tavasta saada kuvaan lisää potkua pelkästään säätämällä valotusta kuvan ottamisen jälkeen. Yleisten, koko kuva-alaa koskevien säätöjen lisäksi muutan myös reunojen valoisuutta pitääkseni katseen kuvan kohteessa tehokkaammin. Kaikki säädöt tehdään Lightroom 4:llä.

 

Alkuperäinen kuva on melko suttuisen näköinen.

 

Säätämättömänä kuvasta löytyy paljon parannettavaa. Se on hieman alivalottunut, valkotasapaino on turhan kylmäsävyinen, ja myös kuvan rajaamista on syytä miettiä uudelleen. Vaikka histogrammi näyttää aika mukavalta ja tällaiseen hämyiseen kuvaan sopivalta, ei kuvan tunnelma yllä sille tasolle johon olisi mahdollista.

 

Kuvan suurentaminen häivyttää häiritsevät elementit säätämisen ajaksi.

 

Ensimmäisenä säädän yleistä valotusta lisää kuvaan. Säädöt teen Exposure-, Contrast-, ja Whites-säätimillä.  Koska haluan että kuvan kohde, tässä tapauksessa vauvan kasvot, on valotettu oikein, lähennän kuvaa niin että vain kasvot näkyvät kuvassa. Näin säätäessäni valotusta ei kuvan muiden alueiden ylivalottuminen häiritse keskittymistä kasvojen valotuksen säätämiseen. Muita alueita ja niiden valoisuutta säädän myöhemmin erikseen.

 

Lightroomin rajaustyökalu on erittäin helppokäyttöinen.

 

Seuraavaksi rajaan kuvan uudelleen. Siirrän rajaamalla kasvoja kuvan oikean reunan suuntaan, lähemmäksi kultaista leikkausta. Rajatessa kallistan samalla kuvaa vähän oikealle. Tällä tavoin kuvaan saadaan hieman lisää jännitettä ja samalla siitä saadaan tiiviimpi paketti.

 

Vinjetointi löytyy Efects-kohdasta.

 

Vinjetointia lisäämällä kuvaan siirtyy huomio kuvassa keskikohdan suuntaan. Yleistä valotusta säädettyäni kuvan reunat olivat aivan liian kirkkaat ja värit suorastaan häiritsevän kylläisiä. Tämän tyyppisessä kuvassa saa väriä kuitenkin olla reilusti, viltti ja riippumaton kangas suorastaan vaativat sitä. Tummentamalla kulmia ja reuna-alueilta saadaan ylimääräinen saturaatio näissä kohdissa aisoihin, ja samalla pääkohde saa suuremman huomioarvon.

 

Gradient -työkalulla voidaan säätää paljon
muutakin kuin valotusta.

 

Pelkkä vinjetoinnin lisääminen ei vielä antanut toivomaani lopputulosta. Niinpä lisään kuvaan vielä tummennusta oikeaan alakulmaan Lightroomin Gradient -työkalulla. Säädän työkalun valotusarvon reilusti yli yhden aukon alivalotuksen suuntaan. Teen saman tempun myös vasempaan alanurkkaan, koska viltin kirkkaat värit kuvan reuna-alueilla vetävät liiaksi katsetta puoleensa.

 

Tällä tavoin saadaan nurkkia pimennettyä  vielä lisää ja Gradient -työkalua käytettäessä sen tuomat efektit häipyvät tasaisesti siirryttäessä kuvan keskialueen suuntaan  jättäen  kohteen valotuksen ennalleen. Väriliu’usta voi tehdä niin pitkän tai lyhyen kuin mikä tuntuu kulloiseenkin kuvaan sopivalta. Gradient -työkalu on todella tehokas apuväline, ja käytän sitä erittäin usein kuvieni muokkaamisessa.

 

Terävöityksen aikana kannattaa tarkastella kuvaa 100% koossa.

 

Lopuksi vielä säädän kuvan kohinan ja terävöitän sitä. Kohinan poistamisen ja terävöityksen välillä pitää aina hakea jonkinlainen kompromissi kullekin kuvalle erikseen. Mitään vakiosäätöä ei ole olemassa, tai en sellaista ainakaan ole löytänyt. Tärkeätä on saada yksityiskohdat teräviksi ja kohinaa poistettua mahdollisimman paljon. Tämä vaatii kovasti harjoittelua.

 

Valmis!

Tämä esimerkki on vain yksi kuvankäsittelyn keino vaikuttaa kuvan valotukseen. Monia muitakin tapoja on olemassa ja varmasti parempaankin lopputulokseen on mahdollista päästä uhraamalla enemmän aikaa ja vaivaa.

Tätäkin kuvaa on mahdollista hinkata vaikka loputtomasti, mutta minun mielestäni on tärkeätä koittaa pitää hienosäätäminen jotenkin järkevissä rajoissa. Koitan löytää nopeita ja tehokkaita keinoja kuvien säätämiseksi erilaisiin tarpeisiin ilman, että siihen kuluu aikaa monta tuntia per kuva. Varsinkin kun kuvia käsittelee myyntiä varten, ei jokaista kuvaa kannata jäädä säätämään kovinkaan pitkäksi aikaa, mutta toisaalta jokaista kuvaa pitää jollakin tapaa parannella.

Kuvankäsittely on mukavaa puuhaa, ja nykyaikaisilla ohjelmilla pääsee aika vähällä vaivalla tekemään suuriakin muutoksia kuviin. Tällaista tällä kertaa, katsotaan mitä keksin seuraavaksi.

 

Olen innokas valokuvaaja ja Digikuvaaja-valokuvausblogin perustaja. Kuvaan useille kansainvälisille kuvatoimistoille ja kuviani on nähty myös monissa kotimaisissa lehdissä. Voit lähettää minulle sähköpostia osoitteeseen teemu@digikuvaaja.net

2 Comments

  1. Kiitos mukavasta Lightroom-workflow -kirjoituksesta! Toivottavasti tällaisia kirjoituksia nähdään jatkossakin. Mukava huomata, että olen ollut melko oikeilla jäljillä tuon Lightroom-kuvankäsittelyn kanssa. 🙂

  2. Niin no ei kai näissä asioissa ole mitään yhtä oikeata tapaa toimia. Tämä on yksi minun tavoistani tehdä tietynlaisille kuville nopeita ja tehokkaita temppuja kohteen nostamiseksi paremmin näkyville. Mukava kuulla, että meillä on samanlainen näkemys tästä. Kyllä näitä Lightroom-juttuja on luvassa lisää, se on varmaa.

Vastaa